lauantaina, tammikuuta 13, 2007

Vuonna 1998 - ei enää

Kello puoli neljältä

Kysyn hiljaa vaivasinko,
herätinkö kesken unen,
olenko ollut taas
kohtuuton.

Ei niitä unia voi kieltää kun
on kaiken selvästi kokenut
muisti on
silmistäsi sininen.

Kenen vuoksi matkustaisit,
miksi öitä valvoisit,
heräisit katselemaan
tyhjää naista.

Suljetut silmäsi näkisivät
saman ikävän jossa
sinäkin asut,
siinä huoneessa ei
tuoksu kynsilakka.

Kello puoli neljältä
veren maku suussa
puren
huulet hellinä arpia kieleesi
hartaasti.

(muokattu kello 13.59)

Ei kommentteja: