Naisen nimi oli S.
S oli naisen nimi.
Eino oli kirjaton, karjaton mies
Nainen oli suruton, sanaton suvi.
Siili oli tunteellinen siili.
Nainenkin oli,
muttei tässä runossa.
Kuka minä sitten olin, nainen kysyi.
Sinä olit äitien onneton unelma ja ponnistus,
eikä tämä ole sitten mikään runo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Onervallinen ponnistus kuitenkin.
Aina kannattaa ponnistaa :)
Jänskä runo, tykkäsin. :-)
Kyllähän runo näinkin syntyy :)
Tämä täytyi lukea moneen kertaan, paljon kiinnostavia kielellisiä kuvia. Oikeastaan en tainnut oikein ymmärtää koko runoa, mutta pidin.
Kiitos kommenteista.
Pirjo, minun puolestani saat ymmärtää niin kuin haluat. Minun näkemykseni ei tarvitse olla mikään "oikea", se saa jäädä minun näkemyksekseni. Kiva, jos siitä saa joku jotain irti.
Lähetä kommentti