Syksy etenee

Kun syksy menee pitemmälle alkaa silmien alle kerääntyä yhä tummempaa varjoa. Kaikki se penaaleihin liittyvä innostus häviää. En tiedä voiko syksyn edetessä enää kirjoittaa. Pitäisi lakata ajattelemasta, ettei tule surulliseksi.

Uni on paras kaveri. Se on hellinyt toistaiseksi. Täytyy muistaa kiittää. Se on ollut uskollinen ja luotettava, se on tullut. Joskus unella ja minulla on mennyt huonommin. En haluaisi enää koskaa herätä metallinen maku suussa aamulla. Unilääkkeet eivät edes toimi niin hyvin kuin soisi.

Koulun käytävä on aivan liian kapea. Siellä haisee tunkkaiselta. Ei ole lapselle hyvä viettää aikaa niin ahtaissa käytävissä, ei ole tilaa olla ja ajatella. Ääniä on liikaa, eivätkä ne vaimene. Voisin olla hyvä, jos voisin vaimentaa muut ja valita mitä kukin saa sanoa. Yleensä. Toiselle.

Toiselle ei saa sanoa, että tyhmä. Eikä opettajaa saa yrittää kusettaa. Ei saa olla kärsimätön. Ei saa vittuilla. Ei saa viedä liikaa tilaa äänellään ahtaalla käytävällä.