Runotorstai

Alussa on vesi
siinä ensin hukun ja herään sitten
vedessä iho tarkkailee jokaista
kuiskausta
merkitsee ne muistiin
unohtaa vasta sitten.

Unessa taivas on ranta
siellä odottaa väsynyt tuoksu
kantaa muistini muistoa.

Välille vedettyä viivaa
ei saa näkymättömiin

se vielä
menettää merkityksensä
riisuu periaatteet
unohtaa olevansa

vasta huomenna.